13.12.2012

The Intouchables, koskettava tarina invalidista ja hänen rääväsuisesta avustajastaan

Ranskalainen Intouchables-elokuva oli ehkä viimeinen elokuva-vaihtoehto, jonka olisin valinnut katsottavaksi. Mahdollisuus kuitenkin tarjoutui lähteä katsomaan tämä kyseinen palkittu ja menestystä niittänyt elokuva, joten miksipä ei. En olisi uskonut, että elokuva olisi ollut yksi parhaimmista elokuvista, jonka olen katsonut.
Intouchables kertoo Philippestä, joka halvaantui kaulasta alaspäin liitovarjo-onnettomuudessa ja hänen avustajastaan, Drissistä. Driss on raavas, Senegalista Ranskaan muuttanut huligaani, joka ei edes hakenut Philippen avustajaksi. Philippe pitää Drissin raa’asta asenteesta ja etenkin siitä, ettei Driss sääli häntä halvauksen vuoksi. Philippe tavallaan pelastaa Drissin, sillä hän on juuri menettänyt asuinpaikkansa. Driss muuttaa Philippen luokse isoon lukaaliin, jossa soi Vivaldi ja muut klassilliset musiikkinerot.
Elokuva on samalla sydäntä riipaiseva sekä hulvaton. Drissin lohkaisemat vitsit Philippestä ja hänen kunnostaan ovat hupaisia, mutta eivät kuitenkaan loukkaavia. Joka kohtauksessa saa nauraa itsensä kipeäksi, mutta elokuvan lopussa kyyneleet kohoavat silmiin vain elokuvan koskettavasta lopusta. Omar Sy on täydellinen valinta Drissin rooliin ja eikä ihme, että hän voittikin César-palkinnon parhaasta miespääosasta. Hän on sanoinkuvaamattoman hyvä ja eläytyy rooliinsa loistavasti. Myös François Cluzet, joka esittää elokuvan Philippeä, onnistui kunnialla.
The Intouchables on ehdottomasti näkemisen arvoinen elokuva, sillä se tuo erilaista näkemystä ihmisille. Minä ainakin olen tottunut katsomaan pelkkiä amerikkalaisia elokuvia ja tämä olikin ensimmäinen ranskalainen elokuva, jonka olen nähnyt. Elokuva teki minuun suuren vaikutuksen ja vielä suuremman vaikutuksen teki se, että elokuva perustuu tositarinaan. Elokuvan lopussa näytettiin oikeat henkilöt, joihin elokuva perustuu, ja se oli täydellinen lopetus elokuvalle.

Jasmin Saarijärvi

21.11.2012

Valokuvauskurssi 1

Heippa!
Tässä valokuvauskurssi ykkösen sisältöö eli mun portfolio kokonaisuudessaan.


 Omakuva

Printtikuva

 Makrokuva

  Panoraama

 Vastavalo

 Valkoista valkoisella

Syksyn/kevään värit

 Anniina ei ole sohvaperuna, koska hän ei ole masentunut.

Anniina on iloinen, koska hänellä on paljon ystäviä.

 Anniina haluaisi olla Mozart, koska hän rakastaa pianon soittamista.

Metro Photo Challenge

 Dekoratiivinen kuva

 Arkkitehtoninen kuva

 Kokokuva

Lähikuva

 Erikoislähikuva

 Pysäytetty liike
 
 Dramaattinen kuva

 Maalauksellinen kuva


Jasmin

22.9.2012

Kuva-analyysi



Kuva-analyysi
(Analysoinnissa olevan Hannes Heikuran kuvan löydätte täältä.)

Kuvassa edessä on punaisia kukkia ja pensaikkoa sekä se on sumennettu. Taustalla seisoo sotilas nostamassa asetta olalle, mutta aseestakin näyttää tulevan kukka. Sotilas aseineen on erittäin tarkka. Tausta on harmaanvioletti, mutta vaalea sellainen ja se on hieman häilyvä eikä selkeä. Sotilas on minun mielestäni haluttu tuoda esiin ja siksi tausta on vaalea ja sumuinen.
Kuvan geometrinen piste on mielestäni kukka, jossa on eniten valkokeltaista väriä. Optinen keskipiste näyttäisi olevan sotilas ja ase, koska ne ovat tummimpia kuvassa. Vaaleata taustaa vasten ne pistivät ensimmäisenä minun silmääni.
Kuvassa on käytetty kultaista leikkausta.
Kukkien punaista väriä on käytetty tehokeinona ja se tuo mielestäni dramaattisuutta kuvaan. Pensas, jossa kukat ovat, on tummempi ja näin punaiset kukat erottuvat vielä paremmin.
Kuvassa olevat muodot ovat pehmeitä, mutta ase on kuitenkin teräväkulmainen. Kukat ovat pyöreitä, jos kuvaa katsoo yksinkertaisesti.
Kuva on mielestäni tasapainoinen, sillä jos katsotaan värien tasapainoa, vaaleata ja tummaa on lähes yhtä paljon. Tumma alue kuvan etualalla ja vaalea alue kuvan taka-alalla tuovat tasapainon kuvaan. Jos otetaan tarkasteluun kuvan sotaisa ja rauhaisa puoli, mielestäni rauha on suuremmassa osassa kuin väkivaltaisuus.
Sotilas ja ase symboloivat taisteluja ja väkivaltaisuutta. Toisaalta aseessa oleva kukka symboloi sotavastaisuutta ja halua lopettaa sota. Vaaleanharmaa, sumuinen tausta symboloi mielestäni rauhaa. Sotilas aseineen symboloi minun näkökulmastani sotaa.
Vaikka kuvassa on sotilas ja hänen aseensa, kuva on mielestäni jotenkin rauhallinen. Punaiset kukat ja vaaleanharmaa tausta tuovat jonkinlaista tyyneyttä kuvaan. Minun mielestäni se, että sotilaan kasvoja ei näy, on eräänlainen viesti ihmisille. Suurissa armeijoissa sotilaat eivät erotu yksilöinä vaan he ovat osa yhtä isoa joukkoa. Minun mielestäni tavalliset ihmiset eivät useinkaan ajattele sotilaita ihmisinä eivätkä tiedä heidän todellisia miniään. Sotilaat ovat tavallaan ”kasvottomia”.
Mielestäni kuvassa oleva sotilas näyttää olevan kyllästynyt sotimaan ja valmis rauhan aikakauteen. Tulkitsin kuvan sotilaan näin, koska hän on nostamassa asetta verkkaisesti olalle. Vartalon asennosta voi mielestäni päätellä, että sotilas olisi luovuttamassa.

Jasmin

19.9.2012

Jos olisin...

Jos olisin...

...harraste-esine, niin tällainen harraste-esine olisin.

 ...muoto, niin tällainen muoto olisin.

...pallo, niin tällainen pallo olisin.

 ...rakennus, niin tällainen rakennus olisin.

...ympyrä, niin tällainen ympyrä olisin.

 ...valo, niin tällainen valo olisin.

...tila, niin tällainen tila olisin.

...pintamateriaali, niin tällainen pintamateriaali olisin.


Jasmin

1.9.2012

Haastattelussa Oona Ahola

"Valitsin viestinnän, koska halusin jotain erilaista tavallisen lukion lisäksi. Viestinnän kurssit tuovat mukavaa vaihtelua tavalliseen lukio-opiskeluun. Haluan oppia itseni ilmaisemista ja kehittää viestinnässä eri taitojani. Olen kallistunut erityisesti journalismin ja ilmaisutaidon puoleen. Haluaisin osata kirjoittaa kaikenlaisia lehtijuttuja ja minua kiinnostaakin kaikki journalismin eri muodot. En kuitenkaan osaa sanoa, nouseeko joku journalismin aloista kiinnostavammaksi kuin muut. Sekin selviää, kun olen käynyt enemmän eri viestinnän kursseilla ja kokeillut kaikkia eri vaihtoehtoja.
Opinto-ohjaajani esitteli eri lukioita ja viestintälinja pisti silmääni. Olisin voinut tietenkin mennä ammatilliselle puolelle, mutta halusin kolme vuotta lisäaikaa. Näin varmistin, etten tee väärää ammattivalintaa. Lukion jälkeen kaikki ovet ovat vielä auki joka alalle.
Haluaisin löytää itselleni mieluisen työn, jota olisi mukava tehdä. Jonkinlainen luova työ, jossa saa toteuttaa itseänsä. Haluaisin menestyä valitsemassani työssä, mutta en halua olla julkisuudessa.
Olisi mukava opiskella tai asua ulkomailla jossakin vaiheessa elämää, koska kansainvälisyys ja erilaiset kulttuurit ovat kiinnostavia."

Oona odottaa viestinnän kursseja, varsinkin valokuvausta.
Hän haluaa osata ottaa ammattitaitoisia valokuvia.


Jasmin Saarijärvi