Tavalliseen tapaan istuin tänään aamukahdeksan bussissa kuulokkeet korvilla menossa kouluun. Oikeassa kädessäni oli vieläkin uuden tuntuinen Samsung Galaxy S3, joka on tärkein linkkini sosiaalisen median maailmaan. Olen joutunut eräänlaiseen kierteeseen tämän uuden, hienon älypuhelimeni kanssa. Istuessani bussissa "check-innaan" itseni Foursquaressa paikkaan TKL bussi 28, minkä jälkeen selailen Instagramin uudet kuvat. Seuraavaksi vuorossa ovat sähköposti ja Facebook. Viimeisenä kuitenkin on vuorossa Twitter, sillä siihen kuluu eniten aikaa. Kun olen selaillut kaikki edellä mainitut, aloitan kierteen uudelleen siinä toivossa, että jotain uutta olisi luettavissa. Kierteeni pysähtyy yleensä siihen, että juoksen bussista viimeisenä ulos juuri ennen kuin kuljettaja ehtii sulkea ovet.
Mutta mikä on se juju, että jää vain selailemaan Twitteriä, Facebookia ja muita sosiaalisen median lähteitä ja siinä ohessa kadottaa kokonaan oman ajantajunsa? Onko se hyvä asia? Omassa tapauksessani se on. En lue oikeastaan yhtään kirjoja enkä lehtiäkään sen enempää. Jos katsotaan asiaa hieman tarkemmin, kyllähän minä luen paljon lehtiä ja kirjoja. Twitteristä luen kaikki Aamulehden ja Iltasanomien ajankohtaiset uutiset. Kirjoja luen sekä puhelimellani että iPod touchillani. Aikaisemmin pidin lehtien lukemista vastenmielisenä ja tylsänä, joten en edes huomannut lukevani lehtiä sähköisesti.
Henkilökohtaisesti olen kuullut monesta suunnasta, kuinka on huono tuijottaa koko ajan puhelinta ja leikkiä sillä. Olen aika varma tai oikeastaan todellakin vakuuttunut siitä, että jos minulla olisi Aamulehden paperiversio koko ajan edessäni ja lukisin sitä, minulle ei sanottaisi asiasta. Onko sillä väliä, luenko Aamulehden uutisia puhelimellani vai paperisesta lehdestä? Kyseessä ovat kuitenkin samat uutiset. Jotkut ihmiset, kuten minä, eivät pysty syventymään tarinoihin ja uutisiin yhtä hyvin lukiessaan konkreettista kirjaa. Kun kyseiset ihmiset ovat löytäneet toisen keinon syventyä samoihin tarinoihin ja teksteihin kuin konkreettisia kirjoja lukevat ihmiset, eikö heille pitäisi suoda rauha lukea uutisia niin kuin he haluavat? Ihminen saa saman sivistyksen vaikka lukeekin euron kriisistä Aamulehden nettisivuilta paperisen version sijasta.
Henkilökohtaisesti olen kuullut monesta suunnasta, kuinka on huono tuijottaa koko ajan puhelinta ja leikkiä sillä. Olen aika varma tai oikeastaan todellakin vakuuttunut siitä, että jos minulla olisi Aamulehden paperiversio koko ajan edessäni ja lukisin sitä, minulle ei sanottaisi asiasta. Onko sillä väliä, luenko Aamulehden uutisia puhelimellani vai paperisesta lehdestä? Kyseessä ovat kuitenkin samat uutiset. Jotkut ihmiset, kuten minä, eivät pysty syventymään tarinoihin ja uutisiin yhtä hyvin lukiessaan konkreettista kirjaa. Kun kyseiset ihmiset ovat löytäneet toisen keinon syventyä samoihin tarinoihin ja teksteihin kuin konkreettisia kirjoja lukevat ihmiset, eikö heille pitäisi suoda rauha lukea uutisia niin kuin he haluavat? Ihminen saa saman sivistyksen vaikka lukeekin euron kriisistä Aamulehden nettisivuilta paperisen version sijasta.
Tosiasiahan on se, että kukaan ei voi välttyä sosiaalisen median voimalta. Ei edes tekniikkavastainen äitini ole pystynyt suojautumaan, vaikka hän ei suostukaan sitä myöntämään. Tämän vuoksi otsikkoni on "Twitter, Instagram, Facebook vai kaikki?" eikä "Twitter, Instagram, Facebook vai ei mikään?". Sosiaalinen media tavoittaa kaikki ja sitä kannattaa hyödyntää.
Jasmin Saarijärvi
